NEULOMINEN

OMPELEMINEN

Monistettuja juustolautoja

Joulun alla pähkäilin, mitä ihmettä voisin antaa lasten kummeille ja sukulaisille joulumuistamiseksi. Tykkään antaa käytännöllisiä ja käyttöön tulevia lahjoja. Villasukkia ei ihan lähde kymmenittäin puikoilta, ja aika moni idea on jo käytetty edellisvuosina, joten piti keksiä jotain muuta. Itse yrittäessäni puhdistaa laatikkoja ja hyllyjä kaikesta turhasta, tällainen lahjapohdinta on myös kuumottavaa, koska en missään nimessä halua pahentaa muiden taistelua turhan tavaran kanssa.


Päädyin antamaan lahjaksi juustolautoja, jonka pinta on liitutaulumaalilla maalattu. Juustoja tarjotessa lautaan voi kirjoittaa kunkin juuston kohdalle, mikä juusto on kyseessä. Ei tarvitse kysellä koko ajan, että oliko tämä nyt sitä goudaa vai gruyeriä. Sain isäni loputtomista puuvarastoista koivuliimalevyä. Vedin koivupalojen siistiin pintaan kolme kerrosta liitutaulumaalia telalla. Puutyökerhossa palastelin levyt sopivan kokoisiksi sirkkelillä ja jyrsimellä jyrsin reunat viistoiksi. Ennen paketointia hioin puisiksi jääneitä reunoja hieman. Näitä valmistui monta aika kivuttomasti, sopii siis hyvin monistettavaksi lahjaksi. Hetken mietin, onko liitutaulumaali ihan elintarvikekelpoinen. Ei ehkä, myyntiin tällaisia siis en valmistaisi. Tosin kaikille lahjani saaneille kerroin, että tässä ei ole elintarvikeleimaa, äläkä syö sitä lautaa.

Lempikohtani näissä juustolaudoissa on tuo kulma. Niin kaunis ja geometrinen. Jyrsin on kyllä huippumasiina.

Mutta niin. Miksi kuitenkin päädyin antamaan lahjaksi juustolaudan, eli materiaa, jollekin jopa turhan tavaran, jos ei juustoista niin perusta? Tätä ei ole pakko käyttää juustolautana. Tätä voi pitää myös tavallisena liitutauluna! Ainakin meidän viisveelle tämä oli huippu, hän tykkäsi oitis alkaa piirrellä siihen. Ja jos ei sitä tykkää käyttää juustolautana, eikä liitutauluna eikä saa myytyä kirpparilla, sen voi aina pistää takkaan polttopuuksi ja turhan tavaran ongelma on poistunut :D

Raikasta talviviikonloppua!

Anni

Viisi käsityöntekijän sudenkuoppaa ja miten välttää ne

Teen käsitöitä paljon. Siis paljon. Päivittäin, koko ajan - ainakin joidenkin mielestä. Toki saan paljon aikaan, mutta kyllä tulee välillä aikamoisia mokia. Usein tungen mokat jonnekin käsityölaatikon syvyyksiin. Saatan riittävän pitkän ajan päästä kaivella ne esiin ja korjata. Tai olen vimmastuksissani heittänyt joskus jotain roskikseenkin. Mutta koska virheet on tehty opittaviksi, ajattelin koota ne viisi yleisintä sudenkuoppaa, johon sorrun. Ehkä itsekin osaan ottaa näistä myöhemmin opiksi.



1. Trendit

"Voi miten hieno juttu! Ai tuokin teki! Hei tästä on nousemassa trendi! Minäkin haluan tehdä! Kyllä sitä varmaan tulee käytettyä." Tällainen ajatuskulku käy helposti trendien kanssa. Sosiaalinen media on omiaan lietsomaan erinäisiä buumeja käsitöiden saralla. Tänä syksynä on näkynyt virkattuja hittipipoja, viime jouluna kaikki virkkasivat valopalloja, keväällä kaikki askartelivat yrttipussukoita. Ja viime kesänä minun feedini täytti espadrillokset. Nuo lättäpohjaiset kengät, johon voi ommella haluamansa kuosit ja aijettä on kauniit ja omaperäisen ihanan suloiset tossukat. En ehkä ostaisi kaupasta tällaisia, mutta jos itse tekisin, niin varmasti käyttäisin. Niinhän minä ajattelin. Sain vieläpä ajatuksen, että mummin nahkatakin rippeet saisin tähän käytetyksi. Tein yhtä tossua kolme iltaa ja sain yhteensä sormiini viisi rakkoa, nopeammin siis en olisi voinut niitä rakkojen vuoksi tehdä. Ylpeänä sujautin tossun jalkaani ja mikä pettymys: Tossu ei yhtään istunut jalkaani, tossun muoto ei hivellyt silmääni lainkaan eikä pahainen kenkä tahtonut pysyä jalassakaan. Laitoin kengät odottamaan innostusta korjata ja ähertää se toinen. Mutta miksi? Siksi, että olisi taas yksi kenkäpari käyttämättömänä? Että voisin sanoa tehneeni kengät itse? Vaati nöyryyttä, mutta päätin purkaa sen, mitä olen saanut aikaan, ja myydä nuo pohjat jollekin, jolle ne sopivat paremmin. Tämä trendi ei ollut minulle.

Ratkaisu: Ole uskollinen omalle tyylillesi. Jos et ostaisi kaupasta pitsipalloa, niin tuskin rakastat sitä itse tehtynäkään. Sama toimii virkatussa matossa, laatikkopaidassa, kangasvalinnoissa kuin espadrilloksissakin ja niissä lukuisissa muissakin trendeissä.


2. Liian vähän materiaalia

"Ihana ohje! Mulla olisi tähän lankaakin, tosin vähän hintsusti. Jos teen vähän pienemmän, niin kyllä se varmasti mahtuu. Silmukka sinne tai tänne." Ihanaa optimismia! Näin käy helposti niin neuloessa kuin ommellessakin. Surkuhupaisa malliesimerkki oli ihan hiljan, kun innoistuin Bää-kirjan huovutetusta nallekarhuhatusta. Lankalaatikossa oli hieman hahtuvalankaa. Ajattelin, että nipistän hieman leveydestä ja venytän sitten valmista lopputulosta. Lopputulos ei mahtunut viisivuotiaan päähän, jolle sen olin ajatellut. Eikä se mahtunut myöskään 9kk-vauvani päähän. Ilmeeni oli kuin vauvalla. Juuei onnistunut.

Ratkaisu: käsitöitä tehdessä kannattaa olla mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän materiaalia. Se pieni (rahallinen) satsaus siihen ylimääräiseen osuuteen saattaa olla kullanarvoinen ja käsityö on niin arvokas jo materiaalinsa kuin siihen käytetyn aikansa suhteen, että pieni säästö voikin olla suuri menetys. Älä siis pihtaile materiaalien kanssa.


3. Oikoreitti

Huolitteleminen ommellessa on tylsää. Siihen menee aikaa eikä se varsinaisesti näy päälle päin. Mutta se on tärkeää. Tein alkusyksystä ihanan pienen korkkilaukun. En jaksanut huolitella yläreunaa, koska ajattelin, ettei se kuitenkaan purkaannu. Olisi kannattanut. Kangas liestyi ja nyt repsottaa ikävästi. Se minuutin satsaus olisi kannattanut tässä kohtaa, vaikka silloin olikin kiire saada valmista aikaan.

Ratkaisu: Huolittele. Huolittele, huolittele, huolittele. Aina!


4. Liiallinen innostus

Innostun helposti ja aloitan projektin. Sitten innostun taas ja aloitan uuden projektin. Sitten innostun taas ja aloitan uuden projektin. Lopputulos on satamiljoonaa keskeneräistä työtä eikä yhtäkään valmista. Keväällä laskin keskeneräisiä käsitöitäni ja lopetin laskemisen ylitettyäni kolmenkymmenen. Innostuksen vallassa aloitetut työt jäävät helposti kesken ja aika tai lasten pituuskasvu ajaa niiden ohi ja keskeneräisen työn kohtalo on tulla puretuksi tai päätyä sinne tilkkulaatikon perukoille, jonne tungen sen yhä syvemmäll.

Ratkaisu: Hillitse. Olen yrittänyt kasvattaa itsehillintääni. En ole onnistunut täydellisesti, mutta olen kehittynyt. Mielijohdeprojektit ovat vähentyneet ja odotellessa selviää, mikä on oikeasti projekti, johon haluaa tarttua. Kun odottaa hieman, saa seuraavaan projektiin vähän intoa ja vauhtia, kun sen vihdoin saa ottaa työn alle.

5. Kiire tai väsymys.

"Neulon vielä tämän rivin. Ompelen vielä tuon sauman. Enää vähän ja tämä on valmis." Ja sitten menee pieleen, koska mitäpä muutakaan voi tapahtua, jos hutiloi. Väsyneenä tai kiireessä virheitä tulee enemmän ja ne virheet ottaa myös enemmän päähän ja tekisi mieli heittää ompelukone ikkunasta tai katkaista puikot. Jos väsyttää, pitää nukkua. Jos on kiire, pitää käsityöt laittaa sivuun. Se ei ole oikea hetki yrittää saada valmiiksi nopeasti.

Ratkaisu: käsitöihin kuuluu levollisuus. Väsyneessä ja kiireessä tulee virheitä helposti, joten älä tee käsitöitä väsyneenä tai kiireessä. Siinä ei voita mitään.


Nämä ovat suurimmat kompastuskiveni käsitöiden parissa ja näissä yritän kehittyä. Millaisia kestomokia teillä on? Vai olenko ainoa kompastuja?

Anni

Sukka-finlandia - Kuvastin

No niin täältä se kuulkaa sinnikäs hiihtäjä umpihangessa hiihtelee eteenpäin sukka-finlandiassa. Tahti on aivan omaa luokkaansa, mutta etenee, etenee. Sukka-finlandiassa siis valmistetaan kuudet (tai kahdeksat sukat, jos lämmittely- ja mysteerisukat lasketaan mukaan). Toiset ne kisaa, minä otan oppia ja etenen. Sisulla. Viimeksi valmistui jouluaaton vastaisena yönä Keväällä kerran -lämmittelysukat. Nyt putosi puikoilta Veera Välimäen suunnittelemat Kuvastin-sukat. (Ne ensimmäisen etapin kirjoneulesukat on puolivälissä eli toinen on tehty. Kolmannen etapin ohje tulostettu.)


Tässä on sukat minun makuuni. Ihanan lämpöinen harmaa väri. Kaunis ja helposti muistiin jäävä neulekuvio piti minut ladulla ja innon neuloa näitä sukkia. Vaikka sukka näyttää noin ulkopuoliselle simppelihköltä, opin kuulkaa taas uutta! Aivan huippu oli luoda silmukat kärkeen "magic cast-onnilla". Siihen ne tupsahtivat, aivan yllättäen, 20 aloitussilmukkaa! Toinen opin paikka oli kantapää lyhennetyin kerroksin. Tuntuu, että ensimmäistä kertaa ikinä sain tällaisen lyhennetyin kerroksin tehtävän kantapään onnistumaan nätisti. Ai tätä iloa! Ja kolmanneksi opin kierretyn joustinneuleen. Vähän oli tylsää ja hidasta minun makuuni, mutta opinpa senkin.


Ohje: Veera Välimäki: Kuvastin
Lanka: Kaupunkilanka, Rotvalli

Näistä tuli oikein söpöset. Taisi vaan olla tuo Rotvalli-lanka hieman turhan paksua tähän, uskoisin näiden sukkien nimittäin istuvan hieman paremmin 38-jalkaan kuin omaan 37-jalkaan. Katsotaan siis, jäävätkö nämä meille vai menevätkö pakettiin.

Pysykää lämpiminä!

Anni

Merkit ja sertifikaatit tekstiileissä

Pari vuotta sitten kirjoitin viiden jutun Made in ??? -sarjan. Tekstiilien ekologisuus sekä eettisyys on minulle tärkeää. Valitsen harvoin uutta ja silloin kun valitsen, pyrin tekemään kestävän valinnan. Enenevissä määrin myös kankaiden (ja lankojenkin!) tiedoissa on alkanut olla erilaisia ekologisuudesta ja eettisyydestä kertovia merkkejä ja sertifikaatteja. Sertifikaatit ovat aina kauhean kivoja, mutta tietääkö jokainen varmasti, mitä ne tarkoittavat? Joskus voi mennä puurot ja vellit vähän sekaisinkin, niin meni minullakin, kun alkuperäisessä tekstissä puhuin ympäristömerkeistä, vaikka kaikki esittelemäni merkit eivät olekaan ympäristömerkkejä, vaan voivat kertoa monesta muustakin asiasta. Yhdessä Made in ???-sarjan teksteistä valotin eri sertifikaatteja hieman ja ajattelin, että koska asia ei ole vanhentunut mihinkään, on aika nostaa nämä taas esille.



Voit tulostaa kahden vuoden takaisen ympäristömerkkioppaani (joka siis ei sisällä vain ympäristömerkkejä, vaan myös eettisyydestä kertovia merkkejä ja sertifikaatteja) vaikka rahapussiisi täältä. Taitteluohjeen löydät täältä!



1. Reilu kauppa

"Maailma muuttuu ostos kerrallaan." Työntekijöillä on paremmat olot sekä kunnollinen palkka. Sertifikaatti takaa, että tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty pakko- tai lapsityövoimaa. Vahingollisten kemikaalien käyttäminen puuvillan viljelyssä on kiellettyä. Reilu kauppa kannustaa luonnonmukaiseen viljelyyn. Reilun kaupan tekstiileitä on ollut ainakin Finlaysonilla myynnissä.


2. Luomu

Luomu-sertifikaatti takaa, että maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95% on luonnonmukaisesti tuotettu. Synteettisiä lannoitteita tai myrkyllisiä torjunta-aineita ei saa käyttää. Luomuun kuuluu myös kunnollinen palkkataso sekä kielto käyttää pakko- tai lapsityövoimaa. Luomupuuvillasta valmistettuja kankaita on näkynyt enenevissä määrin kotimaisissa kangasverkkokaupoissa.


3. Öko-tex 100

Tätä  merkkiä näkyykin jo aika paljon, niin valmiissa vaatteissa kuin kankaissakin. Viimeisimmäksi huomasin öko-tex -merkinnän Kaupunkilangan lankavyötteessä. Öko-tex 100 -tuotteessa ei saa olla haitallisia torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä (tämä saa minut miettimään, mitä kaikkea mahtaakaan olla tuotteissa, joissa EI ole tätä sertifikaattia). Olemassa on myös Öko-tex 1000 - ja Öko-tex 1000plus - sertifikaatit, jotka ulottuvat haitta-aineiden lisäksi myös energiankulutukseen sekä työolojen eettisyyteen.

Kikapin kankaiden kohdalla lukee maininta sekä GOTS-sertifikaatista että öko-tex-standardista.

4. GOTS

GOTS-sertifikaatti on laaja eettisyyden ja ekologisuuden sertifikaatti. Tätäkin näkyy enenevissä määrin kaupan hyllyillä, niin kankaissa kuin vaatteissa. GOTS kattaa koko tuotantoprosessin. Vain luonnonmukaisesti viljellyt luonnonkuidut voivat saada sertifioinnin. Huomioon otetaan myös ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Sertifikaatti voi olla koko tuotteella tai vain kuidulla. Olen usein nähnyt käytettävän joko GOTS- tai luomu-merkintää sekaisin kankaissa. Olen törmännyt GOTS-merkkiin myös joissain Lindexin vaatteissa.

Ostin miehelle isänpäivälahjaksi ONE-merkkisen paidan, josta löytyi eettisyydestä kertova merkki.


5. Fair wear foundation

Fair wear foundation valvoo ja pyrkii parantamaan vaateteollisuuden työoloja koko tuotantoprosessin ajan. Olen törmännyt tähän merkkiin muutamia kertoja, mm. lapsen makuupussissa sekä miehen T-paidassa.


6. Ympäristömerkit

"Reduce yourenvironmental impact by buying EU ecolabel products." Ympäristömerkillä varustettu tuote täyttää tiukat ympäristövaatimukset. Vaatimukset huomioivat raaka-aineet, valmistuksen, käytön sekä loppusijoituksen. Vaatimuksia asetetaan laadulle, terveydelle ja turvallisuudelle.

7. Avainlippu

"Suomalaisen työn puolesta." Usein tuotteissa näkyvä merkki, joskaan se ei kerro ekologisuudesta tai eettisyydestä vaan kotimaisuudesta. Avainlippu-tuotteen kotimaisuusaste tulee olla vähintään 50% sekä yrityksellä on oltava merkittävä kotimainen omistusosuus.

8. Textile exchange

"Textile exchange is a global non-profit that works closely with our members to drive industry transformation in preferred fibers, integrity and standards and responsible supply networks." Tämä sertifikaatti kannustaa kestävään tekstiiliteollisuuteen. Sertifikaatilla on kriteerejä ympäristöystävällisyyteen liittyen. Sertifikaatin voi saada luomu-materiaalit, luonnonkuidut sekä kierrätysmateriaalit.

9. Child Labor Free

Tämän sertifikaatin omaavissa tuotteissa ei saa missään valmistusvaiheessa olla käytetty lapsityövoimaa. (PS. Unicefin mukaan maailmassa on 150 miljoonaa lapsityöläistä.)

10. BSCI - nykyisin Amfori

"Trade with purpose." Amfori-tuotteen tavoitteena on parantaa teollisuuden eettisyyttä.

11. SA8000

"Advancing the human rights of workers around the world." SA8000 on kattava eettisen työn sertifikaatti. Se pyrkii läpinäkyvyyteen sekä tukee vastuullisuuteen ja kestävyyteen.

12. Global recycling standard

Global recycling standard kertoo, kuinka paljon tuotteessa on kierrätettyä materiaalia. Tällä merkillä on myös ympäristöystävällisyyteen ja eettisyyteen liittyviä kriteerejä.

13. Bluesign

"Managing input. Responsible actions." Bluesign kattaa koko tuontantoketjun. Se rajoittaa käytettäviä kemikaaleja ja ympäristöön joutuvia päästöjä. Bluesign myös takaa työntekijän sekä kuluttajan turvallisuuden.

Lähteet
luomu.fi
vihreatvaatteet.com


Toivottavasti opit jotain uutta niin kuin minä tein tätä kirjoittaessani!

Anni

Yksisarvis-lapaset

Olen monesti ylistellyt pinterestiä ja sen ideoita ruokkivaa voimaa. Pinterestille on kuitenkin tullut toinen kilpailija ideoivassa mielessäni, instagram. Kun seuraa monia käsityöntekijöitä, löytyy paljon myös tuoreita ideoita.


Näin yksi päivä iiiiihanat yksisarvislapaset @marinelamaa-tilillä. Nähtyäni lapaset, oli minun aloitettava oitis samanmoiset Eelle. Kaivelin lankalaatikosta Novitan 7 veljestä -lankaa. Ale-laarista  hamsteroitu Novitan Polaris-lankakin lähti matkaan. Ohje on kiilapeukullinen lapsen lapanen, koko 110 niin kuin Eekin. Sen verran lapaseni eroaa alkuperäisestä yksisarvislapasesta, että oikeastaan omallani ei ole sitä sarvea. Päätin, että peukut saavat ajaa korvien asiaa ja yksisarvisuus on lähinnä villissä värityksessä.

Kaksi langanpohjukkaa kahden langan ali ja langanpäät silmukasta läpi.

Heposen harja on ryijysolmuin solmittu. Kun langan solmii vähintään kahden lapasen langan ali, on ote solmussa vähän tukevampi. Rusetit laitoin harjalle sivuun, jotta näissä aika epäkäytännöllisissä lapasissa olisi ihan hitusen verran enemmän järkeä. Niin, eihän se ole kauhean järkevää, että peukalon tyvessä kulkee lankapehko. Mutta mitäpä ei kauneuden eteen tekisi vai miten se nyt menikään.



Iiiiiihhhhanaa viikonloppua!

Anni

Hyväntekeväisyyttä käsillä tehden 2018

Tähän postaukseen tarvitsen sinun apuasi, joten olisin kiitollinen, jos maltat lukea loppuun saakka.

Vuosi 2017 oli todella hyvä. Se oli todella hyvä monestakin syystä. Toisen lapsemme syntymä oli huippujuttu. Oli myös ihanaa viettää paljon aikaa perheen kanssa. Tunsin myös vahvasti, että olen oikeassa paikassa, oikeaan aikaan tehden oikeita asioita. Kiitollisuus täytti mieleni vuoden aikana hyvin usein. Jo alkuvuodesta päätin, että en halua omia iloa itselleni, vaan haluan jakaa iloa ja hyvää muillekin. Päätin, että nyt patistan itseni tekemään enemmän hyväntekeväisyyttä. Luontevinta se on minulle käsitöitä tehden. Hyväntekeväisyydestä tulee itsellekin hyvä mieli. Tekee hyvää Nähdä ne muut ihmiset, ventovieraatkin.


Hyväntekeväisyys on siitä kiva juttu, että sitä voi antaa juuri niin paljon kuin itsestä tuntuu hyvältä. En olekaan tehnyt mitään suurta urotyötä. Valmistin pari nuppupeittoa keskosille, ompelin heijastimen eturauhassyövän tutkimuksen ja hoidon hyväksi järjestettyyn huutokauppaan ja kävin parin tunnin ajan paketoimassa Hope ry:llä joululahjoja. Suurin hyväntekeväisyysjuttuni on ollut IKIOMA-kosketuskirjojen ompeleminen näkövammaisille lapsille. Hyväntekeväisyys voi siis olla pieniä ja nopeitakin juttuja!


Uskon, että jokainen pienikin hyvä teko tässä maailmassa lisää hyvyyttä ja tekee tästä maailmasta hieman kauniimman. Siksi haluan tehdä käsitöillä hyvää tänäkin vuonna. Koen käsityö-hyväntekeväisyydessä ongelmalliseksi informaationkulun - kaikista keräyksistä ei löydy kovin helpolla tietoa. Siksi haluan tehdä tästä postauksesta alati päivittyvän postauksen - teidän avullanne. Kokoan tähän linkkilistan käsityö-hyväntekeväisyyskohteista. Olkoon se apuna jokaiselle, joka haluaa tehdä jotain hyvää tämän vuoden aikana, jotta jokainen voi löytää sen oman tapansa hyväntekemiselle. Muistathan, että pienikin teko on tärkeä!



Jos tiedät jonkin käsityö-hyväntekeväisyyskohteen, kerro siitä kommenttikentässä ja laita mukaan myös linkki, josta löytyy lisätietoa. Minä lisään näitä linkkejä listaan. Näin jokaisen on helppo löytää erilaisia vaihtoehtoja hyväntekeväisyydelle.

Käsityö-hyväntekeväisyyskohteet 2018


Ompeleminen

IKIOMA-ensikirjat näkövammaisille lapsille.
Siskomyssyt syöpään sairastuneille
Suomen suurin joululahja, pehmoleluja pienille potilaille eri sairaaloihin.
Valtakunnan vauvan äitiyspakkaus. Käsitöitä vauvalle hyväntekeväisyytenä Hope ry:lle sekä valtakunnan vauvalle.

Neulominen ja virkkaus

Sukka-finlandia neulekilpailu. Ilmoittautuminen 28.2. saakka. Osallistumismaksu menee Suomen Punaisen Ristin kriisityöhön.
Neulomuksia sydämestä -facebookryhmä. Yhteiset vuosittain vaihtuvat keräyskohteet erilaisille neulotuille tuotteille.
Eläinsuojelukeskus Tuulispään villasukkakeräys 11.2.2018 asti. (Huom! Villasukat oltava villattomia!)
Lapasia ja sukkia Nuorten Turvataloille helmikuun 2018 loppuun saakka. Lisätietoja mirmaat (a) gmail.com
Sytomyssyt TAYS:ssa on pulaa sytomyssyistä.
Nuttuja vastasyntyneille Etiopiaan. Myös ommellut nutut käyvät.

Askartelu

Ihanat ilahduttajat -facebookryhmä. Ryhmä järjestää erilaisia iloa tuottavia tempauksia, pääsääntöisesti korttikeräyksiä.

Kaikki käsityöt

Untuvapakkaus. Mm. itsetehtyjä vaatteita, nuppupeittoja, myssyjä, tumppuja, töppösiä ja turvalonkeroita keskosvauvaperheille.
Varsinais-suomen sininauha ottaa vastaan käsitöitä aikuisten ja lasten koissa lahjoitettavaksi asiakkailleen ja heidän perheilleen. Heidän asiakkaitaan ovat mm. päihde-, mielenterveys- tai vankilataustaisia tai muuten syrjässä olevia pitkäaikaistyöttömiä. Myös heidän asiakkaansa lähipiiri, esimerkiksi lapset, elävät niukoissa oloissa. Villasukat heillä ovat menneet kuin kuumille kiville. (Teksti lainaus kohteesta vinkanneelta ihmiseltä.)
Rekku rescue ry ottaa vastaan tavaralahjoituksia, myös esimerkiksi käsitöitä. Linkin takaa löytyvistä sähköpostiosoitteesta saa lisätietoa.


Ihanaa uutta vuotta 2018!

Anni


Uuden vuoden uudet kujeet

Vuoden viimeisenä päivänä on katsottava kornin haikeasti kulunutta vuotta ja summata sitä jotenkin. Olen valtavan onnellinen sanoessani, että kulunut vuosi on yksi elämäni onnellisimmista. Pikku-Aan maaliskuinen syntymä oli yhtä kultaa ja sain kokea, että vauvavuosi voi olla myös voimaannuttava, ihana, onnellinen, levollinen ja hyvä. Haikeaksi uuden vuoden tekee se, että vuosi vaihtuu. Se muistuttaa, että aika kuluu (suorastaan juoksee) ja lapset kasvavat.

Käsityövuosi on ollut myös aika ihana ja monipuolinen. Olen ommellut, virkannut, neulonut ja tehnyt monenlaista. Äitiysloma on antanut uudella tavalla mahdollisuuden istua rauhassa käsitöiden ääreen. Blogissa on näkynyt yli kolmekymmentä postausta ja instagramissani kymmeniä kuvia niin valmistuneista kuin keskeneräisistäkin töistä. Tässä ne klassiset instagramin yhdeksän tykätyintä.



Uusi vuosi tuo tullessaan uusia kujeita niin siviilielämässä kuin käsityöpuolella. Omat uudenvuodenlupaukset ovat lupauksia yhteisestä tekemisestä perheelleni. Mutta tokihan rakkain harrastuksenikin ansaitsee omat uudenvuodenlupauksensa. Niitä on kolme.

1. Yhteistyö Husqvarna Vikingin kanssa. Olen aivan suunnattoman innoissani uudesta yhteistyösopimuksestani Husqvarna Vikingin kanssa. Olen siis heidän yhteistyöblogistinsa seuraavan kahden vuoden ajan. Tämä näkyy käytännössä yhteistyöpostauksina Husqvarna Vikingin kanssa mutta myös uuden oppimisena. Olen päättänyt haastaa itseäni erilaisin paininjaloin ja lisätarvikkein ja toivon, että kokeiluistani on iloa myös blogini lukijoille tuoden uusia ideoita omaan ompeluharrastukseen.



2. Neulekone. Muutama vuosi sitten hankin käytettynä neulekoneen ja tänä vuonna aion kaivaa sen naftaliinista. On nimittäin aivan liian pitkä aika sen viimekäytöstä. En vielä tee suurempia lupauksia, mitä sillä valmistan, mutta edes jotain. Pitää vanhaa neulekonerouvaa vähän verrytellä.

3. Tilkut. Olen aina pitänyt tilkkutöitä jotenkin liian tihrustamisena minulle. Minulle sopii suurpiirteisemmät tekniikat. Päätin kuitenkin jo syksyllä, että minun on otettava tilkkutyöt edes jotenkin haltuun. Eli aion vakaasti valmistaa edes yhden tilkkutyön. Vaikka pienen, mutta yhden.

Niin ja tietenkin yritän käyttää vanhoja materiaaleja pois ennen uusien ostamista ja tehdä ne keskeneräiset työt loppuun ja mitä nyt aina itselleni lupailen mutta en saa pidetyksi. Ainahan pitää olla niitäkin lupauksia, joita ei pysty pitämään.

Millaisia käsityölupauksia sinä ajattelit antaa uudelle vuodelle?

Valoisia ja iloisia ajatuksia roppa kaupalla uuteen vuoteen!

Anni

Sukka-finlandia - Keväällä kerran

Olen pitänyt itseäni suht aktiivisena ja taitavanakin neulojana. Sitten astuin askeleen syvemmälle neulomisen maailmaan ja huomasin, että olen semi-aktiivinen ja taidoiltani ihan ok. Sitten astuin vielä kolme askelta syvemmälle neulomisen maailmaan ja tajusin olevani aaaaikalailla aloittelija. Tämä ilmiö on nyt käynyt niin ompelemisen, virkkaamisen ja muidenkin käsityötekniikoiden kanssa. "Tiedän, etten tiedä mitään." Tiedän, miltä sinusta tuntui, Sokrates.

Havahduttuani tietoon, etten tiedä neulomisesta juuri mitään, ajattelin yrittää tehdä asialle jotain. Villasukkia putoilee tasaiseen tahtiin kyllä puikoilta, mutta ajattelin ottaa vähän haastetta. Nyt syksyllä alkoi Sukka-Finlandia, neulontakilpailu sloganilla "Tee hyvää, pidä hauskaa". Ajattelin, että en niinkään kilpaile, vaan ennemminkin pidän hauskaa ja yritän oppia mahdollisimman paljon uutta. Kun astuu epämukavuusalueelle, yleensä oppii eniten. Jo sukkalankalista opasti, että nyt kuulkaas ollaan oppimassa monta uutta asiaa, nimittäin langat ovat paksuudeltaan aikasen ohuita (the epämukavuusalue) - olen aiemmin neulonut sukkani paksummista sukkalangoista.


Sukka-Finlandiassa neulotaan kuudet sukat. Plus lämmittelysukat ja mysteerisukat. Kilpailusarjoja on "hurumycket" ja tipuin kärryiltä jo ensimmäisiä kisasääntöjä lukiessa. Päätin siis lukeutua höntsäilijäneulojaksi. Niin myös neulomisaikatauluni kulkee omia polkujaan. Tavoitteena on kuitenkin saada tikutettua kaikki nuo sukat jossain vaiheessa valmiiksi. Jouluaatoksi sain (juuri ja juuri) valmiiksi Lumi Karmitsan suunnittelemat Keväällä kerran -lämmittelysukat. Sukissa oli ihanan nätti yläreuna ja muussa sukassa palmikkohenkiset köynnökset. Hieman muokkailin ohjetta lyhyempivartiseksi, ei muuten olisi tullut valmista ajoissa. Lankana oli Kaupunkilangan Rotvalli, puikot numeroa 2,5.


Mitä opin? Palmikonteko palautui hiljaksiin mieleen. Myös kantapään kantakavennukset valmistuivat eri tavoin kuin olen aiemmin tehnyt. Minun olisi pitänyt oppia poimimaan kantapään silmukat uudella, nätimmällä tavalla. En oppinut. Tai siis poimin ne eri tavalla kuin ennen, mutta lopputulos näytti samalta kuin aina. Edes kuvallinen ohje ei minua tässä kohtaa auttanut. Ehkä siis opin sen kohdan jossain toisessa sukassa. (Nyt ainakin tiedän, mitä en tiedä.)

Nyt on aloitettuna kahdet muutkin sukat, katsotaan, milloin ne valmistuvat ja mitä kaikkea niissä opinkaan!

Anni

Sisällön tarjoaa Blogger.